Tiedote 13.10.2023
Suomen chileläisyhteisön tarjoama laaja kulttuuritapahtumasarja on saavuttanut puolivälin. Jäljellä on vielä runsaasti ajankohtaista asiaa rasismista, solidaarisuudesta, pakolaisuudesta ja pakolaisten vastaanottajamaahan jättämästä perinnöstä.
Puolen vuosisadan ikäinen Chile-solidaarisuusliike ei elä vain menneisyydessä. Siitä kertovat Suomessa asuvien chileläisten sekä suomalaisten aktivistien syksyllä käynnistämät keskustelut, seminaarit, näyttelyt ja konsertit, joihin on ollut suurta kiinnostusta. Muun muassa Machu Picchun kaikki kolme konserttia ovat olleet loppuunmyydyt.
Kulttuurikeskus Caisassa jatkuvat Chile-tilaisuudet lokakuun loppuun saakka. Chileläisten ja suomalaisten puoli vuosisataa kestäneestä yhteisestä taipaleesta kertovat Caisan gallerian näyttely sekä Suomessa suunniteltujen, laajaa solidaarisuusliikettä kuvastavien julisteiden näyttely. Tänään perjantaina klo 17 alkava seminaari Chilen politiikan käänteistä pohtii toisaalta vuonna 1973 kuolleen sosialistipresidentin Salvador Allenden perintöä, toisaalta hänet syrjäyttäneen diktaattorin Augusto Pinochetin vaikutusta chileläiseen yhteiskuntaan ja laajemmaltikin. Lauantaina 14.10 klo 16 alkavassa seminaarissa Solidaarisuus – myötäelämistä, apua ja jalkatyötä solidaarisuutta avataan eri kulmista. Samalla on todettava, että solidaarisuuden toinen puoli on rasismi, joka ei kohdistu samalla tavalla kaikkiin ulkomaalaisryhmiin.
Caisassa on huomioitu myös lapset: 16. ja 17.10. lasten taidetyöpajoja Mitä kuuluu, Chile? sukeltaa suomalais-chileläiseen historiaan ja Suomeen asti kantautuvaan chileläiseen kulttuuriin. Suomalais-chileläisten taidekasvattajien johdolla rakennetaan muun muassa oma panhuilu.
Lokakuun 18. päiväHelsingin yliopiston Tiedekulmassa pohditaan Suomen pakolaispolitiikan kehitystä chileläisistä pakolaisista aina tämänhetkiseen ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen. Kun chileläiset saapuivat Suomeen syksyllä 1973, maassamme ei ollut minkäänlaisia valmiuksia vastaanottaa pakolaisryhmiä. Mutta sulkeutunut Suomi alkoi avautua ja kansainvälistyä sellaiseksi monikulttuuriseksi maaksi kuin se nyt on. Seminaari on Historioitsijat ilman rajoja, Helsingin yliopiston ja Chile50-ryhmän järjestämä.
21.10. käydään Kulttuurikeskus Caisassa viimeinen Chile-aiheinen keskustelu: Laulu ottaa kantaa. Otteita Chile-solidaarisuusliikkeen musiikilliselta taipaleelta tuovat meille Eero Ojanen, Monna Kamu ja Ossi Peura.
Caisan tilaisuuksien lisäksi on tarjolla vielä muutama tapahtuma: 24.10. klo 18 kirjailijatAuli Leskinen ja Jaana Kanninen keskustelevat tuoreiden kirjojensa valossa pakolaisuuden vaikutuksesta ihmiselämään Käpylän kirjastossa, ja joulukuussa nuori chileläinen valokuvaaja Luis Bustamante esittelee Stoan galleriassa valokuviaan Chilen kansannoususta vuonna 2019.
Ohjelmien tarkat sisältötiedot löytyvät Chile50-ryhmän kotisivuilta http://www.chile50.fi/syksyn-2023-ohjelma/
Tiedote 18.9.2023 / Kulttuurikeskus Caisa:
Kulttuurikeskus Caisa täyttyy lokakuussa Chile50-tapahtumista – mukana myös
presidentti Tarja Halonen
Helsingin kulttuurikeskus Caisassa nähdään lokakuussa kattava Chile50-teemaisten
tapahtumien kokonaisuus. Luvassa on Chilen vuoden 1973 vallankaappaukseen liittyvä
näyttely, keskusteluita, seminaareja, elokuvia ja lasten työpajoja. Valtaosa tapahtumista
on maksuttomia.
Chile-aiheisten tapahtumien sarjan aloittaa tiistaina 3.10. keskustelutilausuus, jossa
muistojaan ja tuntojaan avaavat poliitikot ja yhteiskunnalliset toimijat, jotka olivat
vallankaappauksen aikaan vielä nuoria, mutta joista sittemmin tuli merkittäviä
vaikuttajia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mukana keskustelemassa ovat Suomi–Chile-
seuran puheenjohtajanakin aiemmin toiminut presidentti Tarja Halonen ja poliitikot
Erkki Tuomioja, Arja Alho ja Kari Uotila.
Keskiviikkona 4.10. Caisan galleriassa aukeaa Yhtä matkaa puoli vuosisataa -niminen
näyttely, joka luo silmäyksen puolen vuosisadan takaisiin tapahtumiin ja siihen, mitä
chileläispakolaiset ovat antaneet Suomelle. Näyttelyn viittomakielinen opastus
järjestetään la 28.10. klo 13–14. Lokakuun ajan Caisassa on myös esillä poliittisia
julisteita, jotka heijastavat Suomeen Chilen tapahtumien myötä syntynyttä laajaa
solidaarisuusliikettä.
Lasten taidetyöpajoja ja näyttelyt Malmilla ja Kannelmäessä
Chile-teema tarjoaa myös lapsille sopivia tapahtumia. Syyslomaviikolla 7–12-vuotiaat
voivat osallistua taidetyöpajoihin (ma 16. – ti 17.10.), joissa muun muassa musisoidaan
yhdessä, rakennetaan oma panhuilu tai run run -hyrrä ja tutustutaan Caisan
valokuvanäyttelyyn. Työpajojen sisältö on saanut innoituksensa Club Gabriel Mistral
para niños -lastenkerhosta, joka oli chileläispakolaisten 70-luvulla perustama lastenkerho
Suomessa. Varttuneempaa yleisöä viihdyttävät muun muassa Machu Picchu -yhtyeen
konsertti lauantaina 7.10. ja Breaking the Brick -elokuvan Suomen ensiesitys ke 11.10.
Myös Helsingin Kanneltalolla ja Malmitalolla nähdään syys-lokakuussa Chile-teemaiset
näyttelyt. Edesmenneiden chileläistaiteilijoiden parhaimmistoa esittelevään näyttelyyn
voi tutustua Kanneltalon galleriassa lauantaihin 30.9. asti. Malmitalolla on puolestaan
esillä Suomessa asuvien chileläistaiteilijoiden teoksia torstaina 28.9 avautuvassa Kahden
taivaan alla -näyttelyssä.
Tapahtumien taustalla Suomessa asuva chileläisyhteisö
Helsingin kulttuurikeskusten Chile-aiheiset tapahtumat ovat osa Chile50 -muistovuotta.
Väkivaltainen vallankaappaus Chilessä syyskuussa 1973 romutti maan demokratian ja
aloitti 17 vuotta kestäneen sotilasdiktatuurin, jonka aikana tuhansia toisinajattelijoita
tapettiin, kymmeniätuhansia kidutettiin ja sadat tuhannet lähtivät maanpakoon.
Suomeenkin saapui syksyllä 1973 ryhmä sotilasdiktatuurin sortoa paenneita ihmisiä, ja
maahan muodostui kiinteä chileläinen yhteisö. Nyt, puoli vuosisataa käänteentekevien
tapahtumien jälkeen, chileläisyhteisö tarjoilee laajan kulttuuritapahtumien sarjan, joka
tuo esille muistoja ja tunteita tuolta ajalta ja pohtii sitä, miten Chilen tapahtumat
vaikuttivat suomalaiseen yhteiskuntaan. Helsingin kulttuurikeskusten Chile – aiheisiin
tapahtumiin voi tutustua paremmin osoitteessa tapahtumat.hel.fi
Sisältövaroitus: Chile50-teemaisten tapahtumien sisällöt voivat järkyttää herkkiä
katsojia.
Poimintoja Chile50-tapahtumista: Chileläistaiteilijoiden parhaimmistoa -näyttely La
30.9. asti, Kanneltalo Vapaa pääsy.
Kahden taivaan alla -näyttely To 28.9. – la 21.10., Malmitalo Vapaa pääsy.
Yhteiskunnallisten vaikuttajien muistoja 1970-luvulta -keskustelu Ti 3.10. kello
17.30–19, Caisa Vapaa pääsy.
Yhtä matkaa puoli vuosisataa -näyttely ke 4.10. – la 28.10., Caisa. Viittomakielinen
opastus: la 28.10. klo 13–14. Vapaa pääsy.
Machu Picchu -konsertti La 7.10. klo 19, Caisa Liput: 10/6 €.
Breaking the Brick -elokuva Ke 11.10. klo 18, Caisa Liput: 7 €.
Lasten taidetyöpajat (7–9-vuotiaat ja 10–12-vuotiaat) Ma 16.10. – ti 17.10., Caisa Vapaa
pääsy.
Lisätietoja:
Ricardo Padilla
ricardo.padilla@helsinki.fi
puh.050 594 6601
Jaana Kannisen näkökulma 11.9.2023:
Chilen pakolaiset olivat hyväksi Suomelle
Viisikymmentä vuotta sitten Chilen pakolaiset toivat Suomeen tietoa, osaamista,
väriä ja rytmiä. He ovat esimerkki positiivisesta pakolaisuudesta.
Chilen poliittisia pakolaisia saapui Suomeen, kun maan armeija 11. syyskuuta
vuonna 1973 oli ottanut vallan väkivaltaisessa vallankaappauksessa. Asevoimat alisti
Andien reunalla Etelä-Amerikan lounaiskolkassa sijaitsevan pitkän ja kapean kuparimaan
valtaansa, pommitti presidentinpalatsia ja vangitsi demokraattisilla vaaleilla valitun
vasemmistohallituksen jäsenet. Sotilasjuntan johtajaksi nousi kenraali Augusto Pinochet,
jonka presidentti Salvador Allende oli nimittänyt vain kuukausi aiemmin maavoimien
komentajaksi. Pinochetin petos ja sotilaiden valtaannousu ajoivat presidentin itsemurhaan.
Chilen armeija tappoi tuhansia toisinajattelijoita, ja salainen poliisi kidutti kymmeniä
tuhansia chileläisiä eri puolille maata perustetuissa keskitysleireissä. Sadat tuhannet
ihmiset lähtivät maanpakoon.
Kaappaus järkytti syvästi demokraattista maailmaa, myös Suomea. Suomen
hallitus päätti lokakuussa 1973 ottaa vastaan sata diktatuurin vainoamaa Chilen
pakolaista. Päätös oli historiallinen, koska chileläiset olivat ensimmäinen isompi
pakolaisryhmä, joka tuli silloin hyvin sulkeutuneeseen Suomeen. Maallamme ei ollut
minkäänlaista pakolaispolitiikkaa eikä käytäntöjä esimerkiksi kidutettujen ihmisten
auttamiseksi. Turun lähellä Aurassa sijaitsevasta lastenkodista tehtiin pikavauhtia
vastaanottokeskus, jonka toiminnasta vastasi Suomen Punainen Risti.
Suomeen syntyi spontaanisti ennennäkemätön solidaarisuusliike, josta tuli
sukupolvikokemus aikakauden nuorisolle. Järjestettiin tukimarsseja, konsertteja ja
rahankeräyksiä Chilen kansan puolesta. Ilmapiiri muokkasi suomalaisia mieliä
suvaitsevaisuuteen, ja kiinnostus kansainvälisiin asioihin kasvoi.
Suomalaiset ottivat chileläiset vastaan pääosin uteliaasti ja lämpimästi sekä tukea
osoittaen. Aikuisille järjestyi työpaikat, nuorille opiskelupaikat, ja lapset pääsivät kouluun.
Pakolaisten ansiosta Suomi alkoi avautua ja kansainvälistyä kohti sellaista
monikulttuurista yhteiskuntaa, missä nyt elämme. Chilen historia innoitti suomalaisia
tutkijoita ja kirjailijoita laajempaan Latinalaisen Amerikan kulttuurien ja yhteiskuntien
tutkimiseen. Hankitut kansainväliset verkostot ovat olleet ensiarvoisia Suomen viennille ja
kaupalle. Maamme kansainvälistyminen on ollut edellytys Suomen kilpailukyvylle ja
kasvulle.
Suomi pelasti ihmishenkiä
Yksi Suomeen tulleista pakolaisista on Alfonso Padilla. Chilessä parin vuoden ajan
juntan keskitysleirillä pahoin kidutettu nuori mies sai turvapaikan Suomesta käsin johdetun
kampanjan ansiosta ja opiskeli musiikkitieteen tohtoriksi. Sittemmin hän vaikutti
kokonaiseen suomalaisten musiikkitieteilijöiden sukupolveen opettajana Helsingin
yliopistossa ja Sibelius-Akatemiassa. Dosentti Alfonso Padilla on ohjannut Suomessa 29
väitöskirjaa ja satoja kandidaatin ja maisterin tutkintojen lopputöitä. Nyt eläkepäivillään hän
kirjoittaa kirjaa suomalaisesta tangosta.
Padillan elämäntarina on vain yksi Suomen chileläisten tarinoista. Maamme sai
heistä muitakin huippuammattilaisia: metsänhoitajia, valokuvaajia, graafikoita, muusikoita, elokuvaohjaajia ja taiteilijoita. Heidän, heidän lastensa ja lastenlastensa työ hyödyttää yhä
suomalaista yhteiskuntaa. He rikastuttavat ja ruokkivat maamme kulttuuria.
Kuluneiden puolen vuosisadan aikana Suomi on muuttunut, samoin on muuttunut
keskusteluilmapiiri. Chileläisten historian tuntevalle tämän päivän rasismikeskustelu
näyttäytyy julmana, ymmärtämättömänä ja typeränä. Rasismi nakertaa luottamusta
yhteiskuntaan ja tuhoaa vuosikymmenten aikana rakennetut kansainväliset yhteytemme.
Alfonso Padilla painottaa, että chileläiset pakenivat henkensä edestä, ja he
halusivat tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa sekä tehdä sen eteen työtä. Suomen
chileläinen yhteisö onkin ilmaissut kiitollisuutensa vuosien varrella saamastaan tuesta.
Kiitollisuuden osoituksena tätä varten perustettu Chile50-ryhmä tarjoaa suuren
kulttuuritapahtumasarjan syksyllä 2023. Tarjolla on konsertteja, näyttelyitä, seminaareja,
keskusteluja, elokuvia. www.chile50.fi.
Jaana Kanninen on Latinalaiseen Amerikkaan erikoistunut toimittaja ja kirjailija. Hän
kuuluu Chile50-ryhmään.
Tiedote / Kutsu 23.8.2023:
KUTSU KANNELTALON GALLERIAN NÄYTTELYN AVAJAISIIN 7.9.2023 KLO 17
Lämpimästi tervetuloa juhlistamaan Chile50-ryhmän ensimmäisen näyttelyn avajaisia.
Kanneltalon galleriassa on esillä yleisölle 8.9.-30.9.2023 kolmen edesmenneen
chileläistaiteilijan töitä. Avajaisissa nähdään myös Raíces-tanssiteatterin esitys
chileläiseen musiikkiin.
Esillä on Soledad Chuaqui Lahiattin (1937-2018), Héctor Wistuba Lorcan (1932-2018) ja
Luis Baudrandin (1951-2021) teoksia. Kaikki kolme asuivat Suomessa vuosikymmeniä
poliittisina pakolaisina, koska olivat joutuneet lähtemään kotimaastaan vuoden 1973
vallankaappauksen seurauksena.
Näyttely aloittaa tapahtumasarjan, jonka Suomen chileläisyhteisö tarjoaa muistellakseen
puolen vuosisadan takaisia tapahtumia. Tuolloin Chilen demokraattinen kehitys katkesi
väkivaltaisesti kenraali Augusto Pinochetin vallankaappaukseen. Sadat tuhannet
chileläiset joutuivat maanpakoon, ja kaukainen Suomikin vastaanotti ensimmäiset
kiintiöpakolaisensa syksyllä 1973.
Suomen chileläinen yhteisö tarjoaa syksyn 2023 aikana kymmeniä kulttuuritilaisuuksia,
joissa tarkastellaan chileläisten mennyttä ja tulevaa taivalta suomalaisten rinnalla. Ohjelma
löytyy kotisivuilta www.chile50.fi
Kanneltalon osoite: Klaneettitie 5 (kanneltalon asema/Sitratori), 00420 Helsinki
INVITACIÓN A LA INAUGURACIÓN DE LA EXPOSICIÓN EN LA GALERÍA KANNELTALO 7.9.2023 A LAS
17:00 HORAS
Le invitamos a celebrar la inauguración de la primera exposición del grupo Chile50. Del 8 de
septiembre al 30 de septiembre de 2023, la Galería Kanneltalo presentará al público las obras de
tres artistas chilenos fallecidos. La inauguración también contará con una actuación de música
chilena a cargo del Teatro de Danza Raíces.
Se expondrán obras de Soledad Chuaqui Lahiatt (1937-2018), Héctor Wistuba Lorca (1932-2018) y
Luis Baudrand (1951-2021). Los tres vivieron en Finlandia durante décadas como refugiados
políticos, al verse obligados a abandonar su país tras el golpe de Estado de 1973.
La exposición inicia una serie de actos ofrecidos por la comunidad chilena finlandesa para
conmemorar los acontecimientos de hace medio siglo. En aquella época, el desarrollo democrático
de Chile se vio violentamente interrumpido por el golpe de Estado del general Augusto Pinochet.
Cientos de miles de chilenos se vieron obligados a exiliarse, y la lejana Finlandia recibió su primera
cuota de refugiados en otoño de 1973.
Durante el otoño de 2023, la comunidad chileno finlandesa ofrecerá decenas de eventos
culturales para explorar el pasado y el futuro de los chilenos junto a los finlandeses. El programa
se puede consultar en el sitio web www.chile50.fi.
Dirección de Kanneltalo: Klaneettitie 5 (Estación Kanneltalo/Sitratori), 00420 Helsinki.
Tiedote / Kutsu 10.8.2023:
TERVETULOA KAUNIS KUOLEMA -TEOKSEN JULKISTAMISTILAISUUTEEN PERJANTAINA 8.9. KLO 17
Teos on pieni kirja kärsimyksestä, kuolemasta ja rakkaudesta.
Kaunis kuolema on Jaana Kannisen autofiktiivinen kuvaus elämästä pitkäaikaisen chileläisen elämänkumppanin rinnalla. Se kertoo puolison nuoruudesta poliittisen väkivallan varjossa, kidutuksen ja maanpakolaisuuden vaikutuksesta ihmisen itsensä ja hänen läheistensä elämään. Kaunis kuolema on lisäksi tarina lesken kipeästä kuolinsiivouksesta ja eheyttävästä surutyöstä. Kustantajan esittely löytyy osoitteesta https://reunalla.fi/products/kaunis-kuolema
Julkistamistilaisuus on osa Suomen chileläisyhteisön tapahtumasarjaa syksyllä 2023. Tuolloin tulee kuluneeksi puoli vuosisataa siitä, kun Chilessä tehtiin verinen vallankaappaus 11.9.1973. Sadat tuhannet ihmiset joutuivat lähtemään maanpakoon, myös Kauniin kuoleman päähenkilö. Siksi tämän kirjan virallinen julkaisupäivä on tuo ikoninen päivämäärä 11.9. Tapahtumasarjan koko ohjelma löytyy: www.chile50.fi
Kaunis kuolema on toimittaja ja tietokirjailija Jaana Kannisen ensimmäinen kaunokirjallinen teos, ja siinä on paljon omakohtaista tilitystä hänen elämäntyöstään Yleisradion toimittajana. Kanninen teki pitkän uran Yleisradion ulkomaantoimittajana ja on eläkkeelle jäämisen jälkeen kirjoittanut kirjoja.
Julkistamistilaisuus pidetään kirjakauppa Rosebud Sivullisessa, Kaisaniemenkatu 5. Tilaisuudessa kuullaan Benjamín Orozan soittoa ja laulua.
Lisätietoja:
Jaana Kanninen
jkanninen@gmail.com puh.040 505 9799
Tiedote 8.8.2023 | Chile50-ryhmä, Kulttuurivihkot, PAND:
Puoli vuosisataa Chilen sotilasvallankaappauksesta 11.9. – Savoy-teatterissa lauletaan yhteistä laulua
11.9.2023 Savoyssa muistetaan Chilen viidenkymmenen vuoden takaisia traagisia tapahtumia, mutta yhtä lailla juhlitaan Suomessa elävää chileläisyhteisöä. Luvassa on paljon musiikkia, tanssia ja runoutta.
11.9.1973 Maailmalle kantautui järkyttävä uutinen siitä, kuinka Chilessä sotilasvallankaappaus oli keskeyttänyt maan demokratiakehityksen verisesti. Vaaleilla valittu presidentti Salvador Allende kuoli, kaikki demokraattiset valtioelimet lakkautettiin, ja alkoi seitsemäntoista vuotta kestänyt sotilasdiktatuuri.
Suomessa Chilen tapahtumia seurattiin tarkoin, ja diktatuurin väkivalta järkytti suomalaisia syvästi. Tänne syntyi ennennäkemätön solidaarisuusliike Chilen kansan puolesta, ja Suomi vastaanotti ensimmäisen kiintiöpakolaisryhmänsä. Lähestyvä vuosipäivä nostaakin esille solidaarisuuden ja suvaitsevaisuuden tarpeen nyt, kun sota ja väkivalta ovat tulleet melkein kotiporteillemme.
Puoli vuosisataa Chilen tapahtumien jälkeen Suomen chileläisyhteisö muistelee historiaansa, tutkii sen suomalaiseen yhteiskuntaan jättämiä jälkiä ja kertoo roolistaan monikulttuurisessa Suomessa.
Laajan tapahtumasarjan pääkonsertti pidetään Savoy-teatterissa Helsingissä itseoikeutetusti 11.9.2023. Konsertti alkaa kello 19.00 sen jälkeen, kun Chile50-tapahtumasarja on avattu virallisesti Helsingin kaupungintalon Tapahtumatorilla kello 16.00.
Konsertissa esiintyy mittava joukko suomalaisia artisteja, joilla on tavalla tai toisella side viidenkymmenen vuoden takaiseen solidaarisuusliikkeeseen. Mukana ovat Koiton Laulu, Pelle Miljoona, Liisa Akimof, Daniela Fogelholm, Monna Kamu, Sinikka Sokka ja Eero Ojanen. Konsertissa soittaa myös latinalaisamerikkalaisista muusikoista koostuva Machu Picchu ja tanssii tanssiteatteri Raíces. Runoja tilaisuudessa lausuu Katariina Vuorinen.
Konsertin järjestävät Chile50-ryhmä, Kulttuurivihkot ja PAND – Taiteilijat rauhan puolesta. Liput konserttiin maksavat 34 e (plus palvelumaksu 3,50 e) ja ne on ostettavissa osoitteesta Lippupisteestä (www.lippu.fi).
Koko tapahtumasarjan ohjelmisto löytyy kotisivuilta www.chile50.fi.
Liitteenä olevassa kuvassa esiintymässä Machu Picchu (kuva: Mikko Nousiainen). Lisää kuvia artisteista voi tiedustella konsertin tuottaja Juha Säijälältä.
Lisätietoja antavat:
Ricardo Parada
Chile50-ryhmän puheenjohtaja
ricardo.parada@helsinki.fi
puh. +358 50 594 6601
Kannanotto: Chile50 muukalaisvihan ja rasismin uhan edessä.
Koska Chile50-ryhmä valmistelee syksyllä 2023 järjestettävää muistotilaisuutta ensimmäisten chileläisten kiintiöpakolaisten saapumisesta Suomeen syksyllä 1973, haluamme ilmaista syvän huolestuneisuutemme viime aikoina lisääntyneistä muukalaisvihamielisyyden ja rasismin osoituksista maassa.
Kokemuksemme chileläisinä pakolaisina on ollut radikaalisti erilainen kuin nykyinen ilmapiiri Suomessa. Suomen kansan solidaarisuus Chileä ja chileläisiä pakolaisia kohtaan ilmeni monin tavoin heti saapumisestamme lähtien. Saimme poikkihallinnollista tukea ja solidaarisuutta kaikilta silloisilta eduskunnassa edustettuina olleilta poliittisilta suuntauksilta, ja tämä asenne kesti monta vuotta ja kehittyi syväksi kahden kulttuurin väliseksi ystävyydeksi.
Tämä vilpitön, kulttuurisia ja kielellisiä eroja kunnioittava vieraanvaraisuus helpotti ratkaisevasti myöhempää integroitumistamme suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja tämä on yhteiskunta, jossa korkeimmat humanitaariset arvot ovat olleet jatkuvasti ja historiallisesti läsnä koko sen olemassaolon ajan.
Toivomme, että tämä suvaitsevainen, humanitaarinen ja kannustava käytäntö säilyy ja vahvistuu.
Chile50
Helsinki, 20.7. 2023
………………………………………………………………………………………………………………
Chile50 ante la amenaza de xenofobia y racismo.
Como grupo Chile50 que prepara para este otoño de 2023 una serie de actividades conmemorativas sobre la llegada de los primeros refugiados chilenos de cuota a Finlandia en el otoño de 1973, queremos manifestar nuestra profunda preocupación ante el reciente aumento de evidencias de xenofobia y racismo en el país.
Nuestra experiencia como chilenos refugiados ha sido radicalmente distinta al ambiente que se respira en estos instantes en Finlandia. La solidaridad del pueblo finlandés hacia Chile y los refugiados chilenos se manifestó de muchas formas ya desde el momento de nuestra llegada. Recibimos el apoyo transversal y solidario de todas las tendencias políticas representadas en el Parlamento de aquel entonces y esta actitud perduró por muchos años transformándose en una amistad profunda entre dos culturas.
Esta hospitalidad sincera y respetuosa de las diferencias culturales e idiomáticas contribuyó decididamente para facilitar nuestra eventual integración a la sociedad finlandesa. Y ésta es una sociedad en que los más altos valores humanitarios han estado persistente e históricamente presentes en cada momento de su existencia.
Esperamos que esta práctica tolerante, humanitaria y solidaria se mantenga y se refuerce.
Chile50
Helsinki, 20.7. 2023
Tiedote 21.3.2023:
50 vuotta Chilen vallankaappauksesta – syksy täyttyy Chile-aiheisista tapahtumista
Syyskuun 11. päivä 2023 tulee kuluneeksi tarkalleen puoli vuosisataa Chilen sotilasvallankaappauksesta. Vaaleilla valittu presidentti Salvador Allende kuoli, ja Chile suistui 17 vuotta kestäneeseen sotilasdiktatuuriin, joka vainosi demokraattisia voimia. Tuhansia tapettiin, kymmeniä tuhansia kidutettiin ja sadat tuhannet joutuivat maanpakoon.
Traaginen tapahtuma muutti kaikkien chileläisten elämän, mutta se vaikutti vahvasti myös kaukaiseen Suomeen. Lokakuussa 1973 Suomen hallitus päätti ottaa joukon vainottuja chileläisiä pakolaisina Suomeen, ensimmäisenä kiintiöpakolaisryhmänä. Suomi alkoi avautua ja kansainvälistyä ja pakolaispolitiikka muovautua. Tänne syntyi ennen näkemättömän laaja solidaarisuusliike Chilen kansan puolesta. Chileläiset otettiin ystävällisesti vastaan, ja he ovat sopeutuneet Suomeen hyvin. Suomen chileläisyhteisö muisteleekin vastaanottoaan lämmöllä ja kiitollisuudella sekä muistuttaa solidaarisuuden tarpeellisuudesta tämän päivän Euroopassa.
Suomen chileläinen yhteisö nostaa esille 50 vuoden takaiset tapahtumat laajalla kulttuuritapahtumien sarjalla, joka näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tiedossa on näyttelyitä, konsertteja, seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja elokuvia. Kolme kirjaakin aiheen ympäriltä julkaistaan. Tapahtumissa muistellaan puolen vuoden takaisia tapahtumia, mutta pohditaan myös sitä, millaisen jäljen chileläispakolaiset sekä heidän jälkeläisensä ovat jättäneet suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tapahtumasarja avataan itseoikeutetusti 11.9. 2023 klo 17 Helsingin kaupungintalolla. Syyskuu on näyttelyiden aikaa, ja lokakuussa Kulttuurikeskus Caisa täyttyy Chile-aiheisista tilaisuuksista. Jo avajaispäivänä 3.10. Caisassa kuullaan keskeisiä suomalaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka olivat tuolloin mukana solidaarisuusliikkeessä. Poliitikkojen lisäksi myös Suomen Chilen suurlähetystössä vallankaappauksen aikaan työskennellyt Tapani Brotherus on lupautunut puhumaan Caisan avajaisissa.
Tapahtumasarjan pääkonsertti Kulttuuritalolla on kolmen järjestön yhteisponnistus: Kulttuurivihkojen, Pandin (taiteilijat rauhan puolesta) sekä Chile50 -ryhmän. Pääkonsertissa 22.10. esiintyvät Chilen solidaarisuusliikkeeseen osallistuneet nimekkäät taiteilijat kuten Monna Kamu, Eero Ojanen, Pelle Miljoona ja monet muut.
Ohjelmakokonaisuus selviää Chile50-ryhmän kotisivuilta www.chile50.fi Sieltä löytyy muun muassa suomalaisten muistoja puolen vuosisadan takaa. Kulttuurikeskus Caisan tapahtumien tarkempi aikataulu julkaistaan kevään aikana.
Lisätietoja ja valokuvia:
Jaana Kanninen jkanninen@gmail.com 040 505 9799
Ricardo Parada ricardo.parada@helsinki.fi 050 594 6601