Skip to primary content

Main menu

Etusivu / Inicio
Yhteydet / Redes sociales
Artikkeleita – Artículos – Articles
Videoita / Videos
Suomalaisia muistoja / Recuerdos finlandeses
Kuvatarinoita – Historias fotográficas
Näyttelyt

Syksyn 2023 ohjelma

11.9. Avajaiset

Caisan lokakuu

Kalenteri/Calendario

Sep 17

Destacado 17:00

50 vuotta vallankaappauksesta

Sep 18

Destacado 17:00

Mono + Mural «Muistojen maisema»

Sep 19

Destacado 15:00

Kollektiivinen maalaus

Alejandro "Mono" González on seinämaalari, kuvataiteilija, teatteri-, elokuva- ja televisiokuvataiteilija. Hän on syntynyt Curicossa Chilessä vuonna 1947. Hän opiskeli opetusministeriön alaisessa Escuela Experimental Artística de Santiagon koulussa, jossa hän erikoistui maalaustaiteeseen. Hänen opettajiaan olivat Fernando Marcos ja Osvaldo Reyes, jotka olivat kouluttautuneet Meksikossa suurten meksikolaisten seinämaalaajien David Siqueirosin, José Orozcon ja Diego Riveran johdolla. Myöhemmin hän opiskeli teatterisuunnittelua Chilen yliopiston kuvataidekoulussa.

Tämä taiteilija on chileläisen muralismin myyttinen hahmo. Ei ole reilua käyttää liikaa adjektiiveja puhuttaessa Alejandro "Mono" Gonzálezista, Ramona Parra -prikaatin perustajasta, miehestä, joka maalasi koko Parque Bustamante -metroaseman (teoksen nimi on "Vida y Trabajo: los ojos y las manos del esfuerzo", se on lähes 700 neliömetriä ja 223 juoksevaa metriä), San Miguelin museon (Museo a Cielo Abierto de San Miguel) kuraattorista ja taiteellisesta johtajasta, taiteilijasta, joka oli mukana Roberto Mattan kanssa, kun tämä loi teoksen nimeltä "El primer gol de pueblo chileno" (Ensimmäinen chileläinen kansamaali) vuonna 1971.

Vaikka ne, jotka ihailevat "Monon" historiaa seinämaalaajana, voivat nimetä kymmeniä hänen töitään, harvat tuntevat tämän miehen toisen taiteellisen puolen: Alejandro González on tehnyt kymmeniä lavastuksia televisiomainoksiin, elokuviin ja teatteriin. Esimerkiksi elokuviin "Machuca", "La frontera" ja "La fiebre del loco".

Kenraali Pinochetin johtaman Salvador Allenden hallitusta vastaan tehdyn sotilasvallankaappauksen jälkeen González joutui piileskelemään. Selvitäkseen perheensä kanssa hengissä hän työskenteli puuseppänä; lisäksi hän työskenteli tekaistulla nimellä lavastajana, maalarina ja lavastussuunnittelijana Teatro Municipal de Santiagon teatterissa vuosina 1982-1987. Hän osallistui myös Chilen vuoden 1988 kansanäänestyksessä, jossa sanottiin EI Pinochetille, ei-äänestyksen televisiokampanjoiden lavastukseen.

González on jo vuosia luennoinut julkisten tilojen maalausten sosiaalisesta ja ikonografisesta työstä Chilessä sekä muun muassa Argentiinassa, Hollannissa, Ranskassa, Italiassa, Ecuadorissa, Perussa ja Kuubassa.

Hänen suuri seinämaalauksensa “Vida y Trabajo” (2008) koristaa Parque Bustamanten metroasemaa Santiagossa. Vuosien 2010 töiden joukossa voidaan nähdä hänen 3 teoksensa Cirque du Soleilin “Varekai”-näyttelyyn, jonka he esittivät Chilessä vuonna 2012.

Täysin aktiivinen 76-vuotiaana hän opettaa, maalaa, neuvoo, matkustaa ja on tuomariston jäsen tärkeissä kilpailuissa.

Proudly powered by WordPress